TRX

En ole oikeastaan koskaan harrastanut ryhmäliikuntatunteja ja vierastan niitä edelleenkin aika kovasti. Haluan olla oman treenini herra, valita omat musiikkini, treeniaikani ja saan treenata rauhassa. Lisäksi ohjauksessa harvemmin pystyy keskittymään yksilön suoritustekniikan korjaamiseen, jonka takia treenatessa saattaa tulla vaarallisia tilanteita.

Pistola! Tämä oli aluksi vaikeampaa kuin luulin, sillä TRX:iin tukeutuminen ei ollut niin helppoa, kuin kahdesta pisteestä kiinnitettyjen renkaiden kanssa. Tokalla kierroksella siihen ehti jo tottua ja toistot tulivat melko helposti.

Pidän kuitenkin uusien asioiden kokeilemisesta ja TRX kuulosti mielenkiintoiselta, joten kävin tällä viikolla kokeilemassa Pasilan Urheiluhallit TRX-tuntia. Ryhmä oli melko pieni, eli vain kuusi plus ohjaaja. Siinä sai jo vähän henkilökohtaisempaakin ohjausta ja takaa kuuluikin aina kehotuksia "Hyvä ryhti! Ranteet suorina! Älkää päästäkö selkää notkolle!". Hieno juttu :).

TRX on jo melko vanha juttu, mutta luulenpa että se on tullut jäädäkseen. Se muistuttaa osittain voimistelurenkaita, joilla itse treenaan säännöllisesti, mutta niissä on renkaiden sijaan pehmustetut kahvat ja niiden alla lenkit jalkoja varten. Liikkeitä voi tehdä siis joko käsien tai jalkojen varassa.

Koska kahvat ovat ripustettujen hihnojen päissä, ne lisäävät liikkeeseen epävakautta, jolloin tukevat lihakset joutuvat tekemään ekstratyötä. Punnertaessa hihnojen varassa kädet haluavat liukua erilleen ja koko yläkeho joutuu vakauttamaan kädet paikoilleen. Keskivartalon suoraan asentoon täytyy myös keskittyä koko suorituksen ajan.

TRX:illä treenaaminen sopii varmasti kaiken tasoisille kuntoilijoille, sillä liikkeiden vaikeustasoa voi säädellä muuttamalla etäisyyttä suhteessa hihnojen kiinnityspisteeseen. Esim. mitä pystymmässä asennossa punnerrat tai teet vetoja, sitä kevyemmäksi liike muuttuu. Kahvojen ansiosta punnerruksissa ranteet saavat olla suorassa, mikä on hyvä etenkin niille, joiden ranteisiin sattuu lattialla punnertaessa. Kyykyissä TRX:ät oikeastaan lähinnä auttavat, sillä niihin voi tukeutua ja vähentää vastusta omien käsien voimilla.

Koska liikkeet tehdään oman kehon painolla, joutuu keskittymään aika paljon koko kehon asentoihin, eli koko rankaan, hartioihin, ranteisiin ja polvien kulkusuuntiin. Se vaatii keskittymistä, eikä sen takia ole välttämättä kaikkien juttu. Treenimuotona voin silti suositella lämpimästi kaikille!

Minulle tuli yllätyksenä se, että TRX:illä harjoittelu oli vielä epävakaampaa, kuin omassa kodissa renkailla harjoittelu. TRX:n hihnat on kiinnitetty yhdestä pisteestä, eikä kahdesta, kuten renkailla, joten kroppa tahtoo helpommin kiepsahtaa sivusuunnassa. Lisäksi TRX on periaatteessa vain yksi hihna, joka roikkuu lenkistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun vetää yhdestä kahvasta, toinen puoli lyhenee ja toinen pitenee. Jos tämä tapahtuu treenin aikana, se vaikeuttaa tekemistä aika kovasti. Pituuksien tasoittaminen voi olla aika hankalaa ja etenkin vedoissa ja punnerruksissa haluan, että molemmat puolet ovat varmasti saman pituiset. Muuten efekti on melkein sama, kuin penkkipunnertaminen  kahdella eripainoisella käsipainolla.

Valitsisin silti uudestaan renkaat, sillä niillä pystyy treenaamaan itsensä todella vahvaksi (voimistelijat!) ja tarvittaessa nekin pystyy kiinnittämään yhdestä pisteestä. Renkaissa ei ole kylläkään lenkkejä jalkoja varten, mutta pienellä virittelyllä sekin saattaa onnistua. Renkaat ovat joka tapauksessa huomattavasti halvemmat, kuin reilusti yli 200 euroa maksavat TRX:ät.

Tunnilla käytiin koko kroppa läpi (tosin rangan ojentajat jäivät melko vähälle huomiolle) tekemällä yhden sarjan kutakin liikettä kolmen kierroksen verran. Ensimmäisellä kierroksella tehtiin 15, toisella 12 ja viimeisellä 10 toistoa. Näin jokaisen kierroksen intensiteetti kasvoi edelliseen nähden, eli liikkeitä pystyi tekemään vähän haastavammasta kulmasta.

Liikkeet olivat pääasiassa tuttuja, eli käänteiset punnerrukset tai vedot takakenossa, etunojapunnerrukset, TRX:illä avustetut kyykyt, askelkyykyt ja pistoolit, vipunostot hartioiden takaosille takakenossa, polvenkoukistukset takareisille ja vatsarutistukset punnerrusasennosta (jalat kiinni hihnoissa). Ennen loppua tuli vielä yhdistelmäliike, jossa punnerrettiin ja tehtiin perään linkkuveitsi, jalat kiinni hihnoissa. Sain kunniakseni tehdä extra pystypunnerruksen jokaisen linkkuveitsen päälle. Viimeiseksi pidettiin minuutin verran lankkua, jalat hihnojen varassa. Siinä vaiheessa vatsalihakset olivat jo niin kovassa poltteessa, että kroppa alkoi luovuttaa ja puolessa välissä.

Sain kokeilla lopussa punnerruksia jalat korotettuna. En päässyt tähän asentoon aivan ilman apua.
Jalat halusivat kieppua sivuille ja hihnat eivät pysyneet kiinni menninkäisen tossuissani.

Pääsin suunnilleen tähän asti, kunnes menetin keskivartalon hallinnan, eikä
punnerruksesta tullut mitään. Onneksi ohjaaja oli varmistamassa. Oikeasti
pitäisi harjoitella punnerruksia helpommassa asennossa ja sitten lisätä kulmaa,
kun homma alkaa luistaa. 

Tuli taas huomattua, että vatsalihakset ovat oma heikkouteni, etenkin tuollaisissa pidoissa, joissa vastustetaan pitkään selän notkolle menemistä. Sain treenistä taas intoa asian korjaamiseen. Jos treenistä oppii jotain tärkeää, se on paljon arvokkaampaa kuin poltetut kalorit tai pieni kohotus kunnossa. Omien heikkouksien päihittäminen parantaa kuntoa paljon merkityksellisemmin, kuin vaikka muutaman prosentin kehitys jossain liikkeessä, jossa on jo muutenkin hyvä.

Oletko itse käynyt vielä kokeilemassa TRX:ää? Mitä mieltä olet? Oletko huomannut niillä harjoittelemisesta jotain selkeää hyötyä muussa liikkumisessa?