perjantai 8. elokuuta 2014

Miten minusta tuli vatsavammainen

"Kuule, oi internetin surffaaja, ajasta Banaanibarbaarin perikadon jälkeen, ajasta ennen Matti Nykäsen kuudensia häitä. Siellä matkasi Stelios, kohtalonaan kantaa vuotavaa suoltaan naama kurtussa. Minä, vain hänen kronikoitsijansa, voin kertoa teille hänen saagansa. Kuulkaa tarina unettomista öistä ja turvonneesta masusta!"

Siinä vähän Conan-huumoria niille, jotka sitä arvostavat. Ajattelin kertoa vähän omasta elämästäni ja siitä miten olen ajatunut syömään aika tiukkaa ruokavaliota.

Vuonna 2010 sairastuin ylikuntoon tai burnoutiin, miten sen haluaakin mieltää. Lyhykäisyydessään treenasin liian kovasti ja liian pitkään lepoon ja palautumiskykyyn nähden. Kirjoitan varmaan tuosta aiheesta lisää myöhemmin. Joka tapauksessa, suolisto kärsii aina stressistä ja ylikunto on keholle tosi iso stressi.

Ruoansulatus ja suoliston toiminta heikkenevät stressihormoni kortisolin vaikutuksesta ja se näkyi ja tuntui pahimmillaan jatkuvana ripulin ja ummetuksen kierteenä. Lihakset surkastuivat, sydän pamppaili, navan ympärille ilmestyi rasvapussi, joka ei siellä ennen ollut, nukkuminen oli vaikeaa tai mahdotonta ja mieli oli maassa. Sairastelin myös jatkuvasti, enkä uskaltanut enää liikkua lainkaan.

Pahimman vaiheen yli pääsi suunnilleen puolessa vuodessa ja aloitinkin kesällä fyysisen työn hautausmaalla. Töihin pyöräily ja auringossa työskentely tuntuivat hyvältä, eikä ylikunto tuntunut palaavan takaisin, vaikka olinkin tosi aktiivinen.

Huomasin kuitenkin että elimistö ei ollut enää entisellään. Sydän pamppaili edelleen kovempaa kuin ennen ja univaikeudet häiritsivät satunnaisesti, jonka seurauksena olin usein väsynyt ja hajamielinen.

Terveyskeskuksen lääkäreistä ei tuntunut olevan apua, sillä ylikunto on melko tuntematon ilmiö ihan perus yleislääkäreille. Ensimmäinen lääkäri ei tiennyt mitä tarkoitan ylikunnolla. Toinen lääkäri tiesi ylikunnosta ja oli empaattinen asian suhteen, mutta hän ei tiennyt muuta hoitokeinoa kuin lepo.

Tiesin, että tarjolla olisi myös funktionaalisen lääketieteen lääkäreitä, joilla on erilaisia systeemeitä kehon korjaamiseksi, mutta hoidot olivat niin kalliita, etteivät ne sopineet silloin kukkarolle. Lisäksi, kävin niihin aikoihin Personal Trainer -koulutusta, mikä imi kaiken ylimääräisen rahan.

Luettuani Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti kirjan, oivalsin, että ongelmani sijaitsee luultavasti suolistossa. Vaikka olin tavallaan päässyt ainakin pahimmasta ylirasituksesta eroon, se oli jättänyt pahat jäljet kroppaani. Suolen nukka oli vahingoittunut, jonka seurauksena verenkiertoon 'vuosi' aineita, jotka eivät sinne kuulu. Keho reagoi aineisiin kuin vieraisiin valloittajiin ja siitä seurasi autoimmuunireaktio, mikä tuntui mm. tulehtuneina polvina ja olkapäinä. Kun söin samoja ruokia taas myöhemmin, keho muisti vieraat aineet ja näin  kehitin useita yliherkkyyksiä erilaisille ruoka-aineille.

En pystynyt enää syömään samoja ruokia kuin ennen, ilman että niistä olisi tullut jonkinlaisia haittavaikutuksia. Kun jätin kananmunat ruokavaliostani pois, oloni helpottui huomattavasti. Saatoin syödä niitä 3-6 päivässä ja olin tehnyt niin jo vuosia. Kun suolistoni oli heikossa kunnossa, pommitin niitä jatkuvasti kananmunilla ja siten muutuin niille yliherkäksi.

Vähitellen poistin ruokavaliostani kaikki ruoka-aineet, joiden huomasin aiheuttavan ikäviä oireita. Yleisimpiä oireita olivat (ja ovat yhä joskus)

  • ummetus
  • jatkuvasti puhkeavat finnit
  • turvotus
  • unettomuus ja huono stressin hallinta
  • sykkeen kohoaminen
  • ripuli
  • toistuvat sairastumiset
  • vaikeuksia pitää rasvaprosentti alle 15%
  • vaikeuksia lisätä lihasmassaa
  • luultavasti ravintoaineiden heikko imeytyminen ja sitä kautta ravinnepuutokset
Kartoittaminen oli silti vaikeaa, sillä välillä oireissa ei tuntunut olevan mitään logiikkaa. Jälkeen päin ajateltuna, minun olisi pitänyt aloittaa suoraan tiukka eliminaatiodieetti, jossa poistetaan ruokavaliosta kaikki mahdolliset vatsan ärsyttäjät. Sen sijaan tietämys on tullut usean vuoden aikana kokeilemalla ja virheistä oppimalla.

Normaalisti kevyemmät vuotavan suolen oireyhtymästä kärsivät henkilöt saavat korjattua itsensä välttämällä suolistoa ärsyttävät ruokia jonkin aikaa. Valitettavasti en ole huomannut samaa omalla kohdallani. Kaikki on hyvin jos syön ainoastaan lihaa, kalaa ja tiettyjä vihanneksia, mutta jos syön vahingossa jotain väärää tai olen liian huoleton, seuraa heti ongelmia.

Tässä vielä lista ruoista ja aineista, joita en pysty syömään ilman oireita:
  • Kaikki viljat
  • Gluteeni
  • Kaikki pseudoviljat
  • Siemenet (paitsi pellavansiemen, ehkä)
  • Lohikäärmehedelmä (johtuu siemenistä?)
  • Pähkinät
  • Kananmunat (tragedia!)
  • Maitotuotteet, myös voi (ei väliä onko homogenoimaton, pastöroimaton tai hapatettu)
  • Peruna
  • Useimmat tärkkelystä sisältävät juuret ja vihannekset
  • Kaikki palkokasvit
  • Kaikki tuliset mausteet, kuten chilit, pippurit ja inkivääri
  • Kaikki intialaiset mausteet, kuten kurkuma ja kaikki siemenmausteet
  • Lehtikaali (ei enää lehtikaalisipsejä)
  • Tomaatti, munakoiso ja paprika (kaikki lempparit)
  • Ashwaganda, steviajauhe ja maca
Unohdin varmaan osan ja luultavasti listaan voisi lisätä tulevaisuudessa muita ruoka-aineita, mutta pääpiirteissään noin. Henkilölle, joka pitää ruoanlaitosta ja syömisestä, tämä on aika rankka pala purtavaksi. Polku on tosi kapea ja jos siltä poikkeaa, keho on turvoksissa, eikä uni tule kunnolla. Vaikeinta on aina silloin kun syö jonkun toisen kotona tai ravintolassa. Matkaillessa turvotus on lähes väistämätön paha, joka alkaa yleensä jo päivästä yksi.

Mitä sitten VOIN syödä?
  • Kaikki lihat
  • Kaikki kalat
  • Oikeastaan kaikki eläimet, jotka ovat uineet, juosseet, ryömineet tai lentäneet
  • Useimmat vihannekset
  • Kaikki hedelmät
  • Kookostuotteet (iso apu mielenkiinnon säilyttämisessä)
  • Yrtit
  • Kaakao (pelastus!)
Näyttää aika suppealta, mutta saa noistakin monipuolista ruokaa aikaiseksi. On kuitenkin aika masentavaa, että en pysty enää kokeilemaan mitään herkkuja ulkomailla tai syömään edes hetkellisesti epäterveellisesti. En voi syödä edes kaikkia terveellisiksikään miellettyjä ruokia ilman ongelmia! En halua edes tietää mitä tapahtuisi jos vetäisin pari palaa vehnäpohjaan tehtyä synttärikakkua.

Ruoansulatuksen hoitaminen kuntoon on niin tärkeä juttu, että en keksi heti paljon tärkeämpää. Ruoansulatus on se prosessi ja filtteri meidän ja ulkomaailman välillä. Ihmiskeho koostuu samasta materiaalista, kuin mitä löytyy meidän ympäristöstämme, eli hapesta, hiilestä, vedystä, typestä, kalsiumista, kaliumista jne. Ja koska elimistömme uusiutuu jatkuvasti, solujen ollessa meidän tapaamme kuolevaisia (paitsi syöpäsolut), täytyy keholla olla käytössä ravinteita. Jos keho ei jostain syystä pysty irrottamaan ja siirtämään ruoasta saatavia ravinteita elimistön käytettäväksi, koko prosessi vaarantuu. Keho alkaa rappeutua ja vanhentua ennenaikaisesti. Ruoansulatus heikentyy kyllä ikääntyessä, mutta sitä voi kiihdyttää mm. huonoilla ruokailutottumuksilla ja stressillä.

Jos tästä kaikesta pitäisi repiä jotain positiivista, voisin ainakin sanoa että henkinen stressinsietokykyni on kasvanut fyysisen sietokyvyn laskiessa. Pystyn sulkemaan stressaavat ajatukset pois päästä kun yritän nukkua. Se on todella hyvä taito. Toinen juttu on oman kehon merkkien ymmärtäminen. Olen joutunut kuuntelemaan kehoani aivan eri tasolla näiden vuosien ajan ja olen mielestäni oppinut tunnistamaan merkit melko hyvin. Pystyn välttämään sairastelut, sillä huomaan oireet todella herkästi. Tiedän milloin minun ei kannata treenata kovaa ja milloin olen syönyt jotain, mitä ei olisi pitänyt. Omasta terveydestä kiinnostuminen on myös johtanut laajempaan tietämykseen erityisesti ruoansulatuksen ja hormonitoiminnan kannalta. Vaikka en olekaan lääkäri, noista asioista tietäminen on hyvä juttu myös Personal Training -asiakkaitten kanssa.

Jotta tästä kirjoituksesta ei tulisi liian masentava, ajattelin vielä saarnata vähän lopuksi. Minun virheistäni voi ja kannattaa oppia.

  • Tämä on tärkeä pointti, mutta menee todennäköisesti riskiryhmältä täysin huti. Älä hankkiudu krooniseen ylikuntoon. Pidä riittävästi lepoa ja muista motto: voit treenata joko pitkään tai kovaa, et molempia. Usein väsymys peittää todellisen suorituskyvyn.
  • Muista nukkua riittävästi, etenkin jos treenaat ja joudut heräämään aikaisin töihin. Valvominen on pahe.
  • Pidä ruoansulatuksestasi huolta. Turvotus, ummetus, ripuli, refluksi, ilmavaivat jne. eivät ole normaalia vatsan toimintaa, vaan merkkejä huonosta ruoansulatuksesta. Vältä ruokia ja juomia, jotka lisäävät oireita ja käytä tarvittaessa lisäravinteita ruoansulatuksen tukemiseksi.
  • Pureskele ruokasi kunnolla. Anna syljen sekoittua suulliseen ja niele vasta kun ruoka on täysin menettänyt rakenteensa. Vältä kastikkeita ja ruokajuomia, joilla saa ruoan kyyditettyä ja kostutettua nopeammin vatsaan. Haaskansyöjät hotkivat ruokansa.
  • Vältä ruoka-aineyliherkkyyksiä vaihtelemalla proteiininlähteitä viikottain tai päivittäin. Älä syö jatkuvasti ja päivittäin esim. maitotuotteita tai kananmunia, vaan syö yhtenä päivänä vaikkapa nautaa, toisena sikaa, kolmantena kuhaa, neljäntenä munia, viidentenä lohta jne. 
  • Useat ihmiset ovat voineet paremmin kun he ovat poistaneet ruokavaliostaan maito- ja viljatuotteet. Alkoholi on myös myrkkyä ruoansulatukselle.
  • Se, että sinulla ei ole ollut aikaisemmin elämässä ruoka-aineyliherkkyyksiä, ei tarkoita sitä ettei niitä voisi syntyä myöhemmällä iällä. Älä tuudittaudu siihen, että tunnet kehosi vanhastaan. Ole valmis muuttamaan käsityksiäsi.
  • Jos podet vuotavansuolenoireyhtymää, ota yhteyttä asiaan perehtyneeseen funktionaalisen lääketieteen lääkäriin. Itse ryhtyisin myös suoraan eliminaatiodieetille, jossa syödään käytännössä ainakin kuukauden verran vain kypsiä vihanneksia sekä lihaa ja kalaa. Myöhemmin voi kokeilla raakoja juttuja. Unohda siis vehnä, maitotuotteet ja muut herkut. Et voi syödä niitä edes vähän. Suolistosi kärsii ja sitä kautta myös muu elimistösi. Homma ei korjaannu sillä, millä ongelma tuli.
  • Lue Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti kirja. Siitä oli ainakin minulle tosi paljon apua. Toinen hyvä kirja on Paula Heinosen Vihdoinkin Hyvä Olo, jossa on ohjeet erilaisten suolisto-ongelmia hoitamiselle. Heinosen kirjassa vierastan itse viljatuotteiden ja palkokasvien suosimista, mutta sieltä löytyy silti valtavasti tietoa suoliston ja vatsan toiminnasta. Jokainenhan voi lopulta kokeilla itse mikä toimii.

Parempi lopettaa tähän. Jos sinulla on kokemuksia ja ohjeita aiheesta, laita kommenttia alle. Jos haluat rohkaista tai potkia maassa makaavaa, sekin on sallittua.









7 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen teksti! Mitkä on sitten tärkeimmät lisäravinteet, joilla ruoansulatuksen toimintaa kannattais tukea? Ja onko niiden käyttö fiksua/ tarpeellista, vaikka ongelmia ei olisikaan?

    -Essi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Essi ja kiitos kysymyksestä! Tärkeimpiä ovat Betaiini hydrokloridi, eli vatsahappolisä (ei voi käyttää jos on ollut vatsahaava tai jokin tulehdus ruoansulatuskanavassa), ruoansulatusentsyymit ja laadukkaat probiootit. Apua voi olla myös glutamiinista, jota tarvitaan suoliston uusiutumisessa paljon. Jos ruoansulatus on ollut kehnoa jo pitkään, kannattaa yrittää palauttaa mm. magnesiumin ja sinkin tasot normaaliin, sillä niiden imeytyminen on voinut olla heikkoa.

      Ruoansulatusta kannattaa mielestäni tukea nykyään aina välillä jotenkin, esim. probiooteilla, sillä hyödyllisiä bakteereita saa aika heikosti nykyään ympäristöstä ja ruoasta. Modernin ihmisen elämä on niin stressaavaa, että jossain vaiheessa todennäköisesti tarvitaan ruoansulatuksellista apua.

      Paul Chekin ohjeistama testi meni suunnilleen näin: purista puolikas sitruuna lasilliseen vettä ja juo se ennen ruokailua. Syö ateria. Purista toinen puolikas lasilliseen vettä ja juo se. Jos ateria sulaa paremmin kuin normaalisti, tarvitset ruoansulatusapua. Jos et huomaa eroa, et tarvitse lisäravinteita. Toinen testi on vatsahappotesti, jonka voi tehdä betaiini hydrokloridilla, mutta ohjeet kannattaa lukea esim. Jaakkolan Hormonidieetti kirjasta.

      Itse olen kokeillut viimeisen kuukauden aikana FitLinen tuotteita, joissa on kätevästi kaikki tarvittavat ravintolisät probiooteista ja entsyymeistä hivenaineisiin ja vitamiineihin. Purkit loppuvat normaalisti annosteltuina kuukauden päästä, eikä saatavuus ole ongelma, kun ne tilataan kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi niiden imeytyvyys on tutkitusti tosi hyvä.

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta! Pitääpä kokeilla tuota sitruunatestiä ainakin :)

      Poista
  2. Komppaan monessa asiassa, tosin uskon, että ruokavalion suhteen tilanne on melko yksilöllinen. Itse tunnun kestävän esim. sushiriisiä (ilman viinietikkaa jne.), bataattia ja monia kasviksia. Hedelmiä suolisto ei siedä, kuten ei oikein maitotuotteitakaan, viljoja, sokereita jne. jne. Jännä juttu on se, että huomasin riisi/herneproteiinin soveltuvan paremmin, kuin lihan tai kalan..seuraavaksi testiin menee vähärasvaiset manteli ja hasselpähkinäjauheet..

    Kiinnostaisi, oletko testauttanut funktionaalisen lääketieteen lääkäreiden kautta (MDD:llä tai Nordic Laboratories:lla) esim.
    * suoliston bakteeritasapainoa
    * vuotavaa suolta
    * elimistön vitamiini ja hivenainetasoja
    Itsellä suunnitteilla Nordicin testit, MDD:n lääkäreille ei tunnu saavan aikoja..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta! Olen samaa mieltä. Ruokavalio on jokaisella yksilöllinen. Kuten sinä, olen saanut kokeilemalla selville mitkä eivät toimi. Tein kyllä myös Food Detective yliherkkyystesti, jota en muistanut mainita tekstissä ja se avasi sekä varmisti osan ruoka-aineista.

      En ole vielä testannut mitään funktionaalisen lääketieteen lääkäreillä, vaikka se olisi tosi hyvä juttu. Nuo kaikki mainitsemasi testit olisivat varmasti paikallaan.

      Toivottavasti oma ongelmasi selviää!

      Poista
  3. Jungerin Puhdas suolisto on TODELLA hyvä kirja. Suosittelen lämpimästi!

    VastaaPoista