Ilmajoogaa kokeilemassa

Kävin eilen toista kertaa elämässäni joogaamassa. Kokeiltuani aiemmin tänä vuonna astangaa, seuraavana oli vuorossa ilmajooga. Tunti pidettiin Yoga Nordicilla Helsingin keskustassa.

Ilmajoogassa käytetään liikkeiden apuvälineenä katossa roikkuvaa silkkiliinaa. Liinan päät on sidottu ylös siten, että käytettäväksi jää luuppi, jota kutsutaan silkkitrapetsiksi. Liinaa käytetään mm. opetusvälineenä perusliikkeissä, mutta myös helpottamaan joitain vaativampia liikkeitä, kuten vaikka käsilläseisontaa. Kyse ei ole siis mistään hardcore sirkustemppuilusta, vaikka välineen nimessä onkin sana 'trapetsi'. Liina on ennemmin apuväline, joka keventää asioita, mutta siitä voi myös roikkua erilaisilla tavoilla.

Kyseessä oli take off -tunti, jossa tutustutaan liinan käyttöön. Yoga Nordicin porukka suosittelee käymään ainakin muutamalla tällaisella tunnilla ennen siirtymistä muille ilmajoogatunneille.

Varauksen yhteydessä suositeltiin pukeutumaan ihonmyötäisiin vaatteisiin. Paidoissa kannattaa olla pitkät hihat ja housuissa pitkät lahkeet. Tämä on kai siltä varalta, ettei liina hierrä paljasta ihoa. Kävin ostamassa itselleni seksikkäät, mustat juoksuhousut ja kaapista löytyi musta, pitkähihainen t-paita. Catsuit oli valmis.

Ei näin.

Ihan yleisluonteisesti kerrottuna, tunti oli tosi rento, eikä vaatinut  suuria fyysisiä ponnisteluita. Silkkitrapetsin avulla tehtiin esim. erilaisia lonkan ja rangan lihasten venytyksiä. Lisäksi asettauduimme yhteen (olisikohan ollut soturi 2 tms.) asanaan liinaa apuna käyttäen. Huomasin, että liinasta voi tosiaan olla hyötyä asennon ottamisessa ja minusta tuntui, että jopa opin jotain.

Keskellä tuli jänskä osuus, eli piti päästä roikkumaan trapetsista pää alas päin. Tulin viimeisenä luokkaan, joten kaikki sopivan korkuiset liinat oli jo viety. Oma liinani oli säädetty sen verran korkealle, että kyytiin pääseminen vaati ylimääräisiä ponnisteluita. Trapetsista roikkuminen oli aluksi tosi epämukavaa. Tuntui että silkki pureutui lihaksiin ja esti verenkierron. Sitten sain venkoiltua itseni parempaan asentoon ja olo helpottui. Huomasin kuitenkin, että vaikka roikkuessa ranka sai venyä ihan kivasti ja päähän kiersi reilummin verta, jalat alkoivat pikkuhiljaa mennä kevyesti hapoille. Uskon, että se johtuu siitä, että liinat puristavat lonkkaa sen verran kovasti, että alaraajojen verenkierto häiriintyy. Jos tiedät paremman syyn, laita alas kommenttia ja korjaa tämän joogaturistin virhe.

Varsinaisia lihaskuntoliikkeitä tehtiin yhteensä 10 toistoa ja molemmissa liikkeissä keskityttiin vatsalihaksiin. Pää alaspäin roikkuessa sai tosi hyvän tuntuman ja vastuksen lannerangan notkon vastustamiseen. Muuten kaikki liikkeet olivat tosi kevyitä ja jokaisen liikkeen tai pidon jälkeen mentiin lattialle ja tehtiin rauhoittava ja rankaa venyttävä asento.

Lopussa käperryimme liinan sisää, melkein kuin riippukeinuun ja rentouduimme siten ihan hiljaa itseksemme, omassa silkkikotelossamme. Kun tunti oli loppu, en ollut muuttunut perhoseksi, mutta olo oli silti aika hyvä.

Ohjaajan ohjaus oli minusta tosi helppotajuista ja hän kävi tarvittaessa opastamassa riippumisiin ihan henkilökohtaisesti. Arvostan kovasti!

Minusta, ainakin tämän yhden take off -tunnin perusteella, ilmajooga sopii hyvin vaikka joogan aloittamista harkitsevalle henkilölle tai miksei edistyneemmällekin joogille. Ranka saa kivasti venyä kun roikutaan pää alas päin ja lonkan venyttäminen (suurimmalle osalle kovasti tarpeen) on trapetsilla avustettuna mukavan kevyttä.

En voi sanoa jääneeni koukkuun, mutta näen kyllä mikä siinä voisi viehättää. Luulenpa, että jään ylipäätään joogaturistiksi, eli käyn satunnaisesti, korkeintaan muutaman kerran vuodessa kokeilemassa erilaisia tunteja.

Oletko itse kokeillut tai harrastanut ilmajoogaa? Eriäviä mielipiteitä tai kokemuksia?